Kilpisjärven kevät

Julkaistu: 07.03.2005

Ode Siivonen / kuva: Poppis / LapinKulta FreeRide Camp

Kuva: Rami Hanafi

Laskija: Tuukka Tams, Kuva: Rami Hanafi

Kilpisjärvi on kaukana kaikesta muusta. Helsingistä matkaa kertyy pitkälti toistatuhatta kilometriä ja Rovaniemeltä sinne on matkaa suunnilleen yhtä paljon kuin Stadista Ouluun. Leviltä ja Ylläkseltäkin sinne on muutaman tunnin automatka. Mutta vaikka Kilppari onkin kaukana sinne kannattaa mennä, sillä se on Suomen ehdottomasti upein paikka laskea, jos mielii kurvailla muuallakin kuin tampatuilla rinteillä.

Kilpisjärven kylä on pieni, siellä asuu vain noin sata asukasta. Meininki onkin sen mukaisesti varsin rentoa. Kylästä löytyy kuitenkin kaikki matkailijan kannalta olennaiset palvelut: majoitusta löytyy halvoista hostellintapaisista 20e/yö ratkaisuista viiden tähden 2000 e/viikko luksusmökkeihin, hyvää ja ravitsevaa ruokaa tarjoillaan useammassakin ravintolassa ja kylältä löytyy myös kauppa ja huoltsikka. Klassisin majoituspaikka, josta löytyy kylän paras ravintola ja menevin baari, on Hotelli Kilpis.

Kylän maisemaa hallitsee yli tuhatmetrinen Saana, joka on Suomen komeimpia, jos ei jopa komein tunturi. Laskettavaa korkeutta Saanalta löytyy hulppeasti yli 500 metriä. Hissiä Saanalle ei nouse, kuten ei muillekaan Yliperän tuntureille. Ylösnousua vauhdittaa joko omat jalat tai vaihtoehtoisesti "hieman" kalliimpi helikopteri. Kopteria huokeampi ja kiipeämistä helpompi vaihtoehto on moottorikelkka, mutta sen käyttö vaatii erikoislupaa, jota satunnaisen matkaajan ei ole käytännössä mahdollista saada. Saanan rinteet eivät tietenkään ole alueen ainoita laskupaikkoja. Muita yhtä hienoja mäkiä löytyy hieman pidemmältä Yliperän erämaasta. Välittömästi Saanan takaa löytyy Iso ja Korkea Jehkas, joilla molemmilla on tarjottavanaan sekä leppoisaa lojottelua että hiukan haastavampaa kurvailua parhaimmillaan n 400 metrin verran.

Kun lähdetään kauemmas Kilpisjärven läheisyydestä mahdollisuudet edelleen moninkertaistuvat. Suunnilleen 15 km Kilpparilta itään on Termisjärvi, jonka etelärannalla on samanniminen vaara. Termisvaaran pohjoisrinteeltä löytyvät Suomen tiukimmat, haastavimmat ja hienoimmat kurut. Kuruilla on parhaimmillaan korkeutta hiukan rapiat 300 metriä, mutta jyrkkyyttä löytyy taakimmankin äärijäbän kotitarpeiksi. Termisvaaran naapuritunturilta Jollanoaivilta löytyy myös komeita ja haastavia laskuja. Termisvaaran juurelle pääsee helposti moottorikelkalla, sillä Termisjärvelle kulkee kaikille (lupamaksun lunastaneille) sallittu moottorikelkkaura.

Vielä pidemmälle erämaahan siirryttäessä pitää palkata paikallinen asianmukaiset luvat omaava opas. Paikallisoppaan kanssa kelkkakyydillä pääsee helposti ja melko nopeasti laskemaan Meekonvaaran, Urtaspahdan, Urtasvaaran, Govddosgaisin, Gieddecohkkan ja Ritnicohkkan mahtavia rinteitä. Myös Suomen korkeimmalta tunturilta Haltilta voi laskea, mutta Haltin laskut ovat lähinnä
loivaa lojottelua, haasteellisempia siivuja ei Haltilta löydy.

Gilbbesjavri FreeRide

Vaikka alueella ei olekaan yhtä ainutta hissiä, on sen tunturinrinteillä kuitenkin muutamien edellisten keväiden aikana käynyt melkoinen kuhina. Kilpparilla on järjestetty erilaisia freeride -tapahtumia ja paikalla on muutenkin pyörinyt melkoisesti laskuporukkaa.

Viime ja toissakeväänä Lapin Kulta järjesti Kilpparilla FreeRide Camp nimellä kulkeneen leirin, jonka aikana muutama onnekas pääsi LK:n kustannuksella kokemaan mitä Kilpisjärven alueella on tarjottavanaan. Molemmat leirit olivat osallistujien mielestä suunnilleen hauskinta mitä ovat ikinä kokeneet. Ikävä kyllä Lapparin leiriä ei enää järjestetä, mutta onneksi säpinää kuitenkin
vielä riittää.

Kilpisjärven alueen laskumahdollisuuksia jo vuodesta -96 kartoittanut Suomen vapaalaskun pioneeri JJ Henttonen yhdessä kavereidensa kanssa järjestää tänä keväänä jo kolmannet käytännössä kaikille avoimet Gilbbesjavri FreeRide - nimiset vapaalaskukisat. Kilpailuun voi osallistua paitsi lumilaudalla myös alppi- tai telemark-suksilla. Kaikille laskuvälineille on tietysti oma sarjansa.

Aiempina vuosina kisaan on osallistunut lähinnä hiukan tuntemattomampia laskijoita. Tänä vuonna mukana meiningissä on myös hiukan tunnetumpia vedättäjiä, kilpailuun on ilmoittautunut mm Heppu "Läski-Pena" Pentti. Hepun päätökseen lähteä tsekkaamaan Kilpparin meininkiä vaikutti Solid Powder 3 - leffassa nähdyt alueella kuvatut vapaalaskupätkät. Heppua haluaa hyvien laskujen lomassa myös tutustua lähemmin Suomen pieneen mutta vireään freeride - skeneen. "Herra Henttonen on hehkuttanut tapahtumaa ja mestaa ja pitää mennä tarkistamaan mihin finnish äärijäbäposse kykenee!", Pena toteaa motiiveistaan suunnata Gilbbesjavrin keväthangille.

Skabassa käydään laskemassa kolmena päivänä kolmella eri tunturilla. Laskijat kuljetetaan kisapaikoille moottorikelkkojen vetäminä. Kisarinteiden juurelta laskujen päälle kilpailijat nousevat jalkaisin. Yleensä vapaalaskukisoissa laskujen määrä on rajoitettu, mutta Kilpisjärvellä laskijat saavat laskea niin monta laskua kuin ehtivät, haluavat ja jaksavat. Parhaimmillaan jotkut ovat laskeneet neljä tai viisikin laskua päivässä.

Juha Henttonen, Jarkon nuorempi veli, osallistuu kisaan, koska hänen mielestään siellä pääsee paitsi laskemaan Suomen ylivoimaisesti hienoimpia mäkiä, mutta myös kokemaan lunkia Lapin freeride -tunnelmaa: "Muiden laskijoiden edesottamuksia on hauskaa jännittää mäen juurella termarista hörpityn kuuman kaakaon lomassa, Lapin keväisen auringon kuumottaessa nenänpäätä".

Gilbbesjavri FreeRide järjestettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2003, jolloin kilpailussa oli osallistujia hiukan yli 30. Viime vuonna ja tänä keväänä osallistujia on kuutisenkymmentä, joista lautailijoita on reilu kolmannes. Aiempina vuosina GFR:ssä on laskettu mm Pikku-Mallalla, Terbmisvarrilla, Jollanoaivilla ja Urtasvarrilla. Tänä keväänä on tarkoitus laskea ainakin Terbmisvarrilla, mutta lopulliset päätökset kisapaikoista tehdään lumi- ja sääolosuhteiden perusteella juuri ennen H-hetkeä.

GFR -kisan naisten lautasarjan molemmilla kerroilla voittanut Kaisa Härkönen on viehättynyt ennen kaikkea alueen aitoudesta ja kauneudesta, mutta tykkää myös kilpailun tunnelmasta: "Jo pelkästään vaeltelu niissä maisemissa on hienoa, mutta kisatapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus päästä laskemaan Suomen hienoimpia mestoja hyvässä seurassa ja rennossa ilmapiirissä, kaukana
hissijonoista luonnollisesti!".

Kilpailu käydään tänä vuonna huhtikuun 2.-9. Tapahtumaan on vielä mahdollista ilmoittautua ottamalla yhteyttä Herra Henttoseen. Jarkolta voi myös kysellä heli-skistä ja muista opastuksista. Lisää Kilpisjärven meiningistä voi joka tapauksessa lukea Lumitykistä viimeistään GFR:n jälkeen.

TEKSTI: Petri Kovalainen

[Keskustele uutisesta] [Uusimmat uutiset]